Joukkorahoitukset ovat yleistyneet vuosi vuodelta yhä enemmän. Lisää suosion kasvua odotetaan myös Suomessa, sillä yksityishenkilöiden joukkorahoitusta helpottavan lakiuudistuksen odotetaan astuvan voimaan kevään 2020 aikana. Tuolloin voimaan tuleva uusi rahankeräyslaki mahdollistaa myös yksityishenkilöiden tekemät pienkeräykset, jotka eivät ylitä 10 000 euron kattoa ja kestävät maksimissaan 3 kuukautta. Näihin pienkeräyksiin ei enää tarvita perinteistä viranomaisen keräyslupaa, sillä pelkkä ilmoitus poliisille riittää.

Joukkorahoitukset voivat tehdä paljon hyvää

Hyvä esimerkki joukkorahoituksen voimasta on vuoden 2019 alussa suoritettu kampanja, jossa joukko luonnonpuiston henkilökuntaa pelasti lauman uhanalaisia hirvieläimiä Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Myanmarissa. Tuolloin maassa vallinnut valtava lämpöaalto kuivatti luonnonpuiston vesistöt, jolloin joukko uhanalaisia lyyrysarvia jäi kokonaan ilman vettä.

Tämän huomatessaan puistonvartijat keräsivät yhteen rahaa omista pusseistaan pystyäkseen matkustamaan läheiselle jokialueelle ja kuljetettamaan vettä luonnonpuistossa oleskeleville hirvieläimille. Puistonvartijoiden idea ei kuitenkaan auttanut juottamaan kaikkia eläimiä, joten puiston henkilökunta päätti tehdä avunpyynnöstä julkisen.

Facebookin kautta lahjoituksia alkoi saapua ympäri maata. Kasaan kootuilla varoilla puiston henkilökunta sai vuokrattua säiliöautoja, joiden avulla puistossa oleskeleville eläimille haettiin vettä joesta, joka sijaitsi 15 kilometrin päästä puistosta. Henkilöstön toimet siis todennäköisesti pelastivat eläimet janokuolemalta.

Joukkorahoituksella hometalo kuntoon

Suomessa on uutisoitu laajasti myös lahtelaisen yksinhuoltajaäidin pitkästä ja uuvuttavasta taloprojektista, jossa perheen ostama rintamamiestalo osoittautua valtavaksi homepesäksi. Lahtelaisen Riikka Mäkelän työmaasta ”Project Rouhiksesta” kasvoikin Suomen ensimmäinen korjausurakka, joka on rahoitettu vastikkeellisen joukkorahoituksen avulla. Rahoittajat saavat esimerkiksi lahjana sijoituksestaan tuotteita Mäkelän ideoimasta sarjasta.

Kyseessä on myös siinä mielessä harvinainen tapaus, että Suomessa yksityisihmisten joukkorahoitus on hyvin harvinaista. Mäkelä sai projektiinsa joukkorahoitusta Mesenaatin kautta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on nimenomaan yksittäisten ihmisten tukeminen.

Joukkorahoitus Suomessa

Joukkorahoituksella on Suomessa ehditty rahoittaa jo paljon muutakin toimintaa. Rahoittajien yhteisen panoksen ansiosta esimerkiksi pakolaisperheitä on avustettu työnhaussa, pieniä yrityksiä on pelastettu konkurssin partaalta, sähköiset yhteiskäyttöautot ovat saaneet lisää latauspaikkoja ja historiallisten sodan aikaisten panssarivaunujen säilyttämiseksi on rakennettu suojakatoksia.

Vaikka joukkorahoitus on Suomessa vielä lapsenkengissä kansainvälisiin markkinoihin verrattuna, on sen osuus eri rahoitusmuodoista kasvanut jokaisena vuotena. Suomalaiset keräävät rahaa maailmalla kiistattomasti suosituimman Kickstarterin lisäksi muun muassa Invesdorin, Venture Bonsain, Mesenaatti, FundedByMen ja Springvestin kautta.