Vaikka joukkorahoitukselle on tänä päivänä asetettu varsin kattava määritelmä, on itse termi ”joukkorahoitus” varsin moniulotteinen menetelmä, jota voidaan itse asiassa soveltaa varsin kirjaviin rahankeruutapoihin. Yleisesti ottaen joukkorahoituksen pariin voidaan kuitenkin laskea seuraavat neljä joukkorahoituksen eri muotoa:

1) Sijoituspohjaiset joukkorahoitukset

Osakkeisiin ja lainaan perustuvat rahoitukset muodostavat yhdessä sijoituspohjaisen joukkorahoituksen. Näitä joukkorahoituksia hakevat yritykset. Vastaanottamiensa sijoitusten vastikkeeksi yritykset tarjoavat rahan antajille rahoituksen yhteydessä joko osakkeita tai velkakirjoja. Tämä joukkorahoituksen muoto onkin pääasiallisesti sijoittamista, sillä näihin kampanjoihin sisältyy sijoittamiseen tapaan riski, jossa rahat voidaan menettää, mutta niistä löytyy myös mahdollisuus tehdä voittoa. Sijoituspohjainen joukkorahoittaminen sopii jo liikevaihtoa tehneille yrityksille, jotka tähtäävät rahoituksella liiketoiminnan kasvattamiseen.

2) Lahjoituspohjainen joukkorahoitus

Kiistattomasti yleisin lahjoituspohjainen joukkorahoituksen muoto ovat hyväntekeväisyyslahjoitukset. Koska kyseessä on nimensä mukaisesti lahjoitus, rahankeräykseen osallistuneet henkilöt eivät saa rahoilleen vastineeksi mitään konkreettista hyötyä. Näitä kampanjoita vetävät organisaatioiden lisäksi myös yksityishenkilöt, esimerkiksi löytöeläinkodin ylläpitoon tai vaikkapa läheisen kalliin leikkauksen maksamiseen. Tämän tyyppistä joukkorahoitusta kerätään yleensä sosiaalisen median, kuten Facebookin ja Twitterin kautta.

3) Vastikkeeseen perustuva joukkorahoitus

Vastikejoukkorahoitus muistuttaa suuresti ennakkomyyntiä. Tässä joukkorahoituksen muodossa yritys esimerkiksi markkinoi tuotteita tai palveluja, joita ei vielä ole lanseerattu markkinoilla. Tällöin rahoitukseen osallistuneet henkilöt saavat mahdollisuuden hankkia kyseisen tuotteen itselleen ennen muita tai he saavat sijoitukselleen vastineeksi jotain muuta konkreettista. Rahat voidaan tässäkin tapauksessa ”menettää”, mutta kyseessä ei sinällään ole sijoitus, vaan pikemminkin ostos, sillä rahan antaja saa vastineeksi sijoituksestaan tuotteen tai muun palkinnon. Vastikkeeseen perustuva joukkorahoitus sopii aloitteleville yrityksille, jotka tarvitsevat rahoitusta tuotteen tai palvelun markkinointiin ja lanseeraukseen.

4) Vertaislainat

Vertaislainapalvelut voidaan myös joissakin tapauksissa laskea osaksi joukkorahoitusta, jos ne täyttävät joukkorahoituksen mallille asetetut piirteet, eli rahoitukseen osallistuu useampi henkilö. Vertaislainoiksi kutsutaan niitä lainoja, joita yksityishenkilöt myöntävät toisille yksityishenkilöille. Yleensä välissä toimii myös luotonvälittäjä, joka rahoittaa toimintaansa välityspalkkioiden ja korkojen avulla. Vertaislainat eroavat yllä mainituista muodoista siinä, että lainanottajan tulee palauttaa summa takaisin korkoineen. Se voidaan kuitenkin tietyllä tapaa laskea osaksi joukkorahoitusta, sillä lukuisat lainaajat voivat pienillä summilla osallistua esimerkiksi uuden yrityksen perustamiseen, jossa lainanottaja palauttaa lainatut rahat sovittujen kuukausierien puitteissa.