Teksti: Pipsa Salminen

Antti Kosunen, sijoitusyhtiö Nestholman perustaja, osallistui Crwdpuistossa paneelikeskusteluun joukkorahoituksesta. Hän on toiminut sijoittajana noin 15 vuotta.

Joukkorahoitus on Antti Kosusen mielestä joustava keino saada yritykselle rahoitusta. Hän kertoo esimerkin hyvin onnistuneista joukkorahoitushankkeesta: ”Neonto kehittää ohjelmistoa, jolla sovelluksia luodaan visuaalisilla työkaluilla, eli ’koodausta ilman koodausta’. Neonto haki rahaa joukkorahoituksen kautta vuonna 2014. Se ylimerkittiin kahdessa viikossa. Neonto lunasti lupauksensa ja yritys voi nyt hyvin.” 

Kosunen oli ensimmäistä kertaa mukana joukkorahoitushankkeessa vuonna 2013, mutta se hanke epäonnistui. Sittemmin hän on ollut mukana kolmessa muussa joukkorahoitushankkeessa, jotka ovat onnistuneet hyvin. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että kriittinen massa sijoittajia pitää saada liikkeelle.

Minkälaisiin startuppehin joukkorahoitus sopii parhaiten? Antti Kosusen mielestä kuluttajatuotteita valmistaville yrityksille, joilla on tulossa konkreettinen tuote.

Kun Kosunen valitsee yrityksiä, joihin kannattaa sijoittaa, niin hän ensimmäiseksi katsoo, että yrityksellä on hyvä tiimi, jolla on mielenkiintoisia hankkeita meneillään. Isona osana sijoittamispäätöstä on se, että pitää itse osata tai ymmärtää, mihin aikoo sijoittaa. Hänen oma osaamisalueensa on teknologiayritykset, joten hän sijoittaa niihin. Hän käy vuodessa läpi noin 500 tapausta, joista osaa hän pallottelee myös muiden sijoittajien kanssa.

Rahoituksen hakijan kannattaa puolestaan pitää mielessä, että ulkomailta sijoitusta hakiessa kotipesän pitää olla ensin kunnossa, ennen kuin hakee – ja saa – rahoitusta isoilta markkinoilta.

Joukkorahoituksen tulevaisuuden Kosunen näkee hyvänä. ”Joukkorahoitusmarkkinat ovat kasvaneet kymmenkertaiseksi vuodesta 2012. Globaalisti on kyseessä 33 miljardin US-dollarin markkinat. Kasvu on ollut yli 100 % osakepohjaisessa ja yli 300 % lainapohjaisissa rahoituksissa. Joten kannattaa olla mukana”, hän toteaa.