kirjoittaja: Minna Käenmäki

Joukkorahoitus on tätä päivää, mutta media tuntuu jämähtäneen kolmeen näkökulmaan: hypetykseen, toppuutteluun ja pintapuolisuuteen.

Vielä vuosi sitten yksi suosituimmista tarinoista mediassa oli se, jossa faniensa rakastama yritys lanseeraa joukkorahoituskampanjan. Kasassa olisi kaikki edellytykset upeaan menestystarinaan, mutta sitten Suomen tiukka rahankeräyslaki sotkee hyvän yrityksen. Juttu päättyy piensijoittajien tappioon ja viranomaisten vakaviin sanoihin.

Tarina on joissain tapauksissa tosi, mutta nykyään näistä muutamasta tapauksesta on otettu opiksi. Ennakkotapausten ansiosta pelisäännöt ennakkomyynnin ja lahjoitusten suhteen alkavatkin pikkuhiljaa olla jo selvät. Suomen rahankeräyslain mukaan rahaa saa kerätä vain yleishyödylliseen toimintaan. Osakepohjaisessa joukkorahoituksessa tai joukkolainoissa vastikkeeseen liittyvää ongelmaa ei ole. Viranomaisten varoittelun syynä on tietenkin pyrkimys hillitä yritysten intoa ja ennaltaehkäistä uusia epäselvyyksiä. Jossain vaiheessa käsijarru pitää kuitenkin jo ottaa pois päältä. 

Toppuuttelun rinnalla ilmenee toisinaan myös kritiikitöntä hypetystä. Yrityksen pelastuminen konkurssilta tai uuden tuotteen saama hyvä vastaanotto ovat hienoja asioita, mutta jokaiseen joukkorahoituskampanjaan liittyy aina myös riski. Rahasummien hehkuttamisen sijaan olennaista ovatkin tapauksen kysymysmerkit. Miten riskiin on varauduttu? Mitä tapahtuu, jos projekti ei onnistukaan? Jatkuuko yrityksen hyvä vauhti myös joukkorahoituskampanjan jälkeen?

Valitettavan usein joukkorahoitusuutiset kertovat vain tarinan pääpiirteet. ”Yritys X keräsi joukkorahoituspalvelun Y avulla 100 000 euroa.” Se, että tuore startup-yritys tai kiinnostava innovaatio päättää rahoittaa investointinsa joukon voimalla, ei kuitenkaan ole enää uutinen. Sen sijaan se, miten yritys keräämänsä potin käyttää, miten rahoitukseen osallistuneet sijoittajat operaatiosta nettoavat ja mikä sai sijoittajat uskomaan operaatioon, on kirjoittamisen arvoista. Mielenkiintoista on myös se, miksi yksi kampanja onnistuu ja joku toinen ei.

Joukkorahoitus on ilmiö, jota saa tarkastella samojen analyyttisten kiikareiden läpi kuin päivän pörssiuutisiakin. Lisäksi joukkorahoitus on vain yleispätevä termi hyvin erilaisille sijoitusmuodoille. Ala voidaan jakaa löyhästi neljään hyvin erilaiseen kategoriaan: osakepohjaiseen joukkorahoitukseen, joukkolainoihin, etumaksuihin ja puhtaisiin lahjoituksiin. Eri kategoriat pitävät sisällään toinen toistaan erilaisempia joukkorahoituskampanjoita ja yrityksiä. Jokaisella yrityksellä on erilainen tausta, omat päämääränsä ja strategiansa.

Ylen Isolla Pajalla 15.5. järjestettävä joukkorahoituksen suurtapahtuma Crwdpuisto kerää yhteen joukkorahoitusta kokeilleita yrittäjiä, viranomaisia, päättäjiä, asiantuntijoita ja potentiaalisia sijoittajia. Yhteistyötä edistävässä ilmapiirissä on hyvä tilaisuus hakea myös monipuolisempia näkökulmia ja syvällisempää otetta joukkorahoitustarinoiden uutisointiin.