Crwdpuisto 2015 tapahtumaa odotellessa palataan viime vuoden tunnelmiin!

kirjoittaja: Minna Käenmäki

Suomessa on riittämiin osaamista ja pääomaa, mutta niiden kohtaamisen tiellä on nyt liikaa sääntelyä ja liian vähän markkinainformaatiota ja luottamusta. Tiedon lisääminen ja itsesääntely ovat avaimet joukkorahoitusalan kasvuun, totesivat joukkorahoitusalan tuntijat paneelissaan.

Suomi on osaamisen ykkösmaa, mutta juuri erikoisosaamiseen ja ideaan perustuvan liiketoiminnan rahoittaminen on tehty täällä erityisen hankalaksi.  Etenkin finanssikriisi ja Euroopan unionin kiristynyt pankkisääntely ovat vaikeuttaneet tilannetta. Hankalaan rahoitustilanteeseen haetaan apua uusista, vaihtoehtoisista ja pankkirahoitusta täydentävistä rahoituslähteistä, kuten joukkorahoituksesta ja joukkolainoista. 

Yritysrahoitus katkolla. Joukkorahoituksesta vastaus yritysten ahdinkoon? -paneelikeskustelussa asiaa pohtivat Aki Kallio Valtiovarainministeriöstä sekä kansanedustajat Mikael Jungner (sd) ja Johanna Karimäki (vihr). Paneelikeskustelu järjestettiin osana Crwdpuisto-joukkorahoitustapahtumaa Ylen Isolla pajalla 15.5.2014.

Jungnerin mukaan osaamiseen perustuva liiketoiminta on riskillisempää kuin pelkkään pääomaan perustuva liiketoiminta. Samaan aikaan pankkien omavaraisuussäädöksiä on tiukennettu, minkä takia pankkien on hyvin vaikea lainoittaa pelkästään osaamiseen perustuvia yrityksiä.  

Aki Kallio selitti joukkorahoituksen olevan aloittelevalle yritykselle hyvä tilaisuus testata ideaansa yleisön keskuudessa sekä kerätä laajempaa omistuspohjaa ja rahaa. Apu on tarpeen etenkin silloin, kun rahaa ei pankkisektorilta ole saatavissa. 

Kallion mukaan Valtiovarainministeriö on kiinnostunut uusista rahoituslähteistä, sillä niiden tukeminen lisää kilpailua ja avaa uusia kanavia yrityksille. Uusien rahoitusmuotojen myötä rahoituksen hajauttaminen on mahdollista, eikä yrityksen tarvitse tukeutua aina samaan rahanlähteeseen.

Jungner: ”Viranomaismylly takaa, että liikeidea on hyvin jalostunut” 
Joukkorahoitus on tällä hetkellä ennen kaikkea start-up-yritysten ja uusien innovaatioiden rahoituskeino. Uusi yrittäjä törmää kuitenkin Suomessa monimutkaiseen lakipykälien viidakkoon. Se on sekä hyvä että huono, totesivat panelistit. 

Johanna Karimäen mukaan moni hyvä idea kuristetaan kuoliaaksi liian aikaisin, liian tiukalla säännöstelyllä. Toisaalta taas tiukka viranomaisseula pitää huolen siitä, että vain elinkelpoiset ideat selviävät jatkoon. 

”Ulkomaisten pääomasijoittajienkin on turvallista tulla Suomeen, sillä he tietävät, että kovasta viranomaismyllytyksestä selvinneillä yrityksillä on homma hanskassa”, Mikael Jungner selitti. 

Jungnerin kokemuksen mukaan suurin osa pääomasijoittajista seuraa ennen kaikkea tiimiä, jonka osaaminen täydentää toisiaan. Idea ja sen markkinointi tulevat vasta sen jälkeen. 

Kallio: ”Ihmiset on saatava uskaltamaan sijoittaa”

Panelistit tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että joukkorahoitusala on vasta nuori, eikä sitä pitäisi nyt alussa turhan paljon rajoittaa. Mikael Jungner on eduskunnassa ajanut Suomen rahankeräyslain höllentämistä, sillä hän katsoo lain rajoittavan juuri uusien, innovatiivisten ideoiden rahoitusta.

Aki Kallio taas totesi Suomen olevan niin pieni maa ja joukkorahoituksen alana tuore, että yksikin väärinkäytöstapaus riittäisi romuttamaan alan maineen. Panelistit ehdottivatkin, että joukkorahoitusmarkkinoiden olisi itse annettava etsiä käytännössä toimivat tavat. Johanna Karimäki ehdotti, että alan toimijat voisivat koota ohjeistuksen peruselementit yhteen esimerkiksi joukkoistamalla.

”Alan on keskityttävä ja luotava itse pelisääntönsä, jotta väärinkäytöksiltä vältytään”, Aki Kallio toteaa. 

Tiukan lainsäädännön sijaan Kallio suosisi pehmeämpää lähestymistapaa, eli yleisön tietämyksen lisäämistä. Hänen mukaansa tavallinen yleisö tuntee joukkorahoitusalaa edelleen huonosti. Tiedon lisääminen vähentäisi ennakkoluuloja ja toisi mukaan uusia sijoittajia. Niin alalle saataisiin lisää pääomaa.

”Joukkorahoitus on lähivuosina syytä pitää vain asianharrastajien ja asiaa ymmärtävien välineenä. Sitä treenataan, ja joskus tulevaisuudessa siitä tulee koko kansan juttu”, Jungner tiivisti.